Nokia, Nokian Kesäteatteri

Kes­kel­lä Hämeen sydän­mai­ta sijait­see kak­si­ker­rok­si­nen viih­tyi­sä, mut­ta jo par­haat päi­vän­sä näh­nyt Met­sä­tien kie­va­ri. Suo­meen jo kau­an sit­ten ran­tau­tu­nut Bea­ta Lii­vin­maal­ta on osta­nut huu­to­kau­pas­ta kie­va­rin pitä­jän oikeu­det. Syn­nyin­seu­dul­taan pae­tes­saan hän on sie­pan­nut mukaan­sa orvok­si jää­neen sisa­ren­tyt­tä­ren­sä Kaa­ri­nin. Mut­ta sii­tä kai­kes­ta on jo aikaa…

Aikuis­tut­tu­aan Kaa­rin on ryh­ty­nyt hoi­ta­maan kie­va­ria var­moin, vaik­ka ei aina niin ’’lail­li­sin’’ ottein. Bea­ta sen sijaan viet­tää ansait­tu­ja elä­ke­päi­vi­ään ylä­ker­ran par­vek­keel­la. Kuin kai­ku­na men­nei­syy­des­tä rahi­see van­has­sa gra­mo­fo­nis­sa Tosca-valssi.

’’Sä kau­kaa saa­vuit maas­ta vie­rai­den.
Vain vai­ti ollen mä sinua kat­se­lin.
Sil­loin tun­sin, kuin sil­ta kat­sei­den,
joh­dat­taa toi­vo­jaa, vaik­ka sanat on vieraitakin.’’

Nais­ten elä­mään ei ole mah­tu­nut muu­ta kuin työ. Vils­ket­tä kie­va­riin tuo­vat yöpy­vät ja hevos­ta vaih­ta­vat mat­kus­ta­jat. Hol­li­mie­het, keit­tä­jä ja apu­tyt­tö saa­vat pais­kia hom­mia olan takaa.

Voi­maan astu­nut kiel­to­la­ki aiheut­taa kui­ten­kin pään­vai­vaa Kaa­ri­nil­le. Mat­kus­ta­jat tar­vit­se­vat tulo­ryy­pyn ja ate­rian pai­nik­keek­si vähän muu­ta­kin, ruo­kaa sulat­ta­vaa, joten nais­ten on pak­ko tur­vau­tua sala­kul­jet­ta­jiin, jot­ka hoi­ta­vat ’’kovaa tee­tä’’ tähän­kin kau­kai­seen, met­säi­sen tien var­rel­la ole­vaan kievariin.

Swin­gin ja blue­sin saat­ta­ma­na saa­puu myös esiin­ty­mis­kier­tu­eel­laan ole­va orkes­te­ri ja tans­si­ty­töt. Illan­viet­to syn­tyy kuin itsestään.

Mut­ta ovat­ko kaik­ki asiak­kaat sitä, mitä ker­to­vat ole­van­sa. Lisäk­si vie­rai­ta askar­rut­taa sul­jet­tu huo­ne, jos­sa kukaan ei saa yöpyä…

Käsi­kir­joi­tus ja ohjaus: Heli Pit­kä­nen / Musiik­ki: Sami Var­vio / Lavas­tus: Tapio Huilla