Sai­maan Teat­te­ri esit­tää kau­hu­ko­me­dian:
Ripa­ri

Käsi­kir­joi­tus Aino Pen­na­nen, ohjaus Riik­ka Oksanen.

Pak­koe­läk­keel­le mää­rät­ty pap­pi tekee kaik­ken­sa kään­nyt­tääk­seen uran­sa vii­mei­set ripa­ri­lai­set uskoon. Teh­tä­vä ei ole help­po, sil­lä val­taus­kon­nois­ta etään­ty­mi­nen on maa­il­man­laa­jui­ses­ti kas­va­va ilmiö. Ihmi­set etsi­vät nyt omaa totuut­taan, eivät­kä innos­tu enää aikai­sem­man lail­la perin­tei­sis­tä palvontamenoista.

Pääs­täk­seen glo­baa­lien voi­mien nis­kan pääl­le, pap­pi ottaa käyt­töön­sä van­han vii­nan löyh­kän alle kadon­neen karis­man­sa lisäk­si kei­no­ja, joi­ta seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra ei todel­la­kaan pyhit­täi­si. Pysäyt­tää­kö edes yhden lei­ri­läi­sen katoa­mi­nen tätä tuhoi­saa kir­kon­mies­tä ris­ti­ret­kel­lään maal­lis­tu­mis­ta vastaan?

Kun suo­sit­tu Ruut, sisäis­tä tyh­jyyt­tä pote­va Jul­le, ulko­näös­tään epä­var­ma Rome ja omi­tui­nen Papu koh­taa­vat kes­ke­ne­räi­syy­ten­sä näis­sä hen­gel­li­ses­ti äärim­mäi­sis­sä olo­suh­teis­sa, lop­pu­tu­los häm­mäs­tyt­tää sekä kat­so­jan että nuo­ret itsensä.