Sammatti, Sampomäen kesäteatteri | Vaahterateatteri

Rouva Glad – salaisuuksien, vallan ja tunteiden tarina

Kol­me­kym­men­lu­vun taa­ja­mas­sa asuu kes­ki-ikäi­nen, vere­vä, hie­man rau­ha­ton rou­va Glad. Kut­su­ma­ni­mel­tään Sara, niin kuin hän sen kir­joit­taa. Rou­va Gla­dil­la on suh­tei­ta, val­taa ja rahaa. Taka­naan kol­me avio­liit­toa, kol­me koh­ta­loa, kaik­ki hyvin eri­lai­sia. Tuo­rein näis­tä on Keto­nen, sisa­rus­ten­sa hem­mot­te­le­ma, rahas­ta ymmär­tä­mä­tön mies, kes­kim­mäi­nen rivak­ka ura­koit­si­ja Vil­ja­mi Glad, kol­mas ja unoh­det­ta­vin, kar­ta­non­poi­ka Åke.

Kaik­ki ei kui­ten­kaan ole ihan hyvin, vaik­ka rou­va Glad näyt­te­lee niin ole­van. Lii­ke­nai­sen kovan kuo­ren alla on ihmi­nen, jon­ka sie­lun­mai­se­mas­ta ei oikein kukaan pää­se sel­vil­le. Onko tapah­tu­nut jotain mik­si Glad pato­aa tun­tei­taan? Ja pää­see­kö hän vapaak­si kovan kuo­ren­sa alta?

Tun­ti­jan ja tai­ta­jan ottein Joen­pel­to kuo­rii esiin ihmi­sen roo­lien­sa takaa, luo­taa nöy­ryy­tys­ten, kos­ton, arim­pien tun­tei­den ja toi­vei­den poh­ja­vir­toi­hin. Syn­tyy upean dra­maat­tis­ta, uut­ta luo­vaa elä­män­ku­vaa.

Eeva Joen­pel­to (1921–2004) oli yksi 1900-luvun mer­kit­tä­vim­mis­tä suo­ma­lai­sis­ta kir­jai­li­jois­ta, tai­tei­li­ja­pro­fes­so­ri ja kun­nia­toh­to­ri, jon­ka laa­ja tuo­tan­to on kes­kei­nen osa koti­mais­ta proo­sa­tai­det­ta. Hän sai usei­ta kir­jal­li­suu­den val­tion­pal­kin­to­ja ja voit­ti Fin­lan­dia-pal­kin­non 1994.

Vaah­te­ra­teat­te­ri on esit­tä­nyt Joen­pel­lon koti­ky­läs­sä Sam­ma­tis­sa myös aiem­pi­na vuo­si­na hänen kir­jois­taan dra­ma­ti­soi­tu­ja näy­tel­miä; Vetää kai­kis­ta ovis­ta, Kuin kekä­le kädes­sä, Sataa suo­lais­ta vet­tä sekä Tuo­ma­ri Mül­ler, hie­no mies. Joen­pel­lon luo­mat hen­ki­lö­hah­mot ovat tun­tu­neet kat­so­jis­ta ihmeel­li­sel­lä taval­la tutuil­ta, kuin oikeas­ta elä­mäs­tä. Oman tai naa­pu­rin kylän ihmi­siä, rakas­tet­tu­ja tai vihat­tu­ja.

Mah­dol­li­suus ennen esi­tys­tä tutus­tua Paik­ka­rin torp­paan. Paik­ka­rin torp­pa on Elias Lönn­ro­tin syn­ty­mä­ko­ti, joka sijait­see Sam­ma­tis­sa, Suo­mes­sa. Torp­pa raken­net­tiin vuon­na 1800 ja sen rää­tä­li-isä raken­si talon paik­keil­la. Lönn­rot syn­tyi torp­paan vuon­na 1802 ja asui siel­lä vuo­teen 1814. Torp­pa on nykyi­sin Loh­jan museon yllä­pi­tä­mä koti­museo, joka on avoin­na kesä­ai­kaan. Siel­lä on esil­lä Lönn­ro­tin esi­nei­tä, kuten keh­toa ja kan­te­lei­ta